Bondi to Coogee

Viime viikonloppu sujui tosi kivasti!! Lauantaina kävin aamupäivällä Wollahrassa ja Paddingtonissa kakkosaamupalalla, Paddington-marketeilla, lounaalla ja käveleskelemässä ympäriinsä. Jos ikinä muutan Sydneyyn, ihan varmasti muutan Paddingtoniin - niin kauniita taloja ja ihania lounaspaikkoja ja kahviloita! Paddingtonista suuntasin loppupäiväksi treeneihin ja illalla yhden joukkuelaisen luokse kolmen muun tytön (tajuttiin muuten, että meillä oli edustus Ranskasta, Suomesta, Kanadasta, Australiasta ja Jenkeistä haha) kanssa kokkaamaan päivällistä ja siitä aikalailla suoraan nukkumaan, sillä sunnuntaiaamuna treenit olivat 5.45, joten herätyskello soi 4.55. Ei tällä aikataululla voi enää Suomen 6.40 aamujäistä valittaa. Innolla odottelen parin viikon päästä olevia 5.00 treenejä, yay!

Aamutreenien ja team brekkien jälkeen pääsin vihdoin ja viimein käymään kuuluisalla Bondilla! Bondi Beach on ehkäpä Sydneyn kuuluisin ranta, jossa on kuvattu tv-sarjojakin. Tehtiin saksalaisen Raphaelan kanssa 2,5h kestävä Bondi to Coogee -walk, joka on upea rantareitti monine rantoineen, kallioineen, puistoineen ja upeine maisemineen. Mentiin kävelylle tarkoituksella nyt, sillä täällä on käynnissä Sculpture by the Sea, jossa Bondin ympäristöön on tuotu 100 taideteosta. Rehellisesti sanottuna petyin kyllä hieman, eivätkä taideteokset uponneet minuun, sillä en ole tuon tyylisen modernin taiteen fani. Kävelyreitistä onneksi kuitenkin nautin todella paljon ja tulipahan käveltyä sen jälkeen vielä puoli tuntia lisää, sillä jonot bussiin, joka veisi rannalta juna-asemalle, olivat aivan naurettavat. Nyt kyllä jaloissa tuntuu, kun on monena päivänä putkeen juossut, kävellyt ja luistellut, eikä unohdeta eilistä tappavaa kyykkytreeniä.

Kivaa viikkoa Suomeen!!

Hanna

ps. Aikaero on nyt 9h, kun tekin vihdoin siirsitte kellot.

NSW State Champions: Fire On Ice

Enpä olisi ihan heti uskonut, että löytäisin itteni tekemässä liimanutturaa klo 4.45 lauantaiaamuna Aussien 37 asteen lämmössä. Never say never ja mitä näitä nyt on. Otin luistimet Ausseihin mukaan, sillä olin kyllä suunnitellut käyväni luistelemassa silloin tällöin, mutten mitenkään supervakavasti. Viime lauantaina kuitenkin vetäsin luistimet jalkaan ja kisapuvut päälle enemmän tai vähemmän valmiina luistelemaan New South Walesin State Championshipseissä. Toinen ohjema oli vähän hakusessa vielä, mutta joka tapauksessa meillä meni hyvin ja mulla oli niin kivaa jäällä. Nyt voin sanoa olevani New South Walesin mestari Fire On Ice -joukkueen kanssa haha. Noin viiden viikon päästä meillä on Nationalsit, josta on tulossa tiukka kisa meidän, Brisbanen ja Western Australian kesken. Nationalsien voittaja pääsee edustamaan Australiaa MM-kisoihin!

Mä tykkään luistelusta täällä tosi paljon, meillä on huippukiva joukkue, joka on toivottanut mut tervetulleeksi avosylin ja muutenkin ihana päästä takasin jäälle ja kisaamaan. Meillä on treenit pääsääntösesti 2x viikossa, mutta nyt on ollut aika paljon extraa. Tälläkin viikolla meillä on neljät treenit. Treeniajat ei tosin ole suurta herkkua, maanantaina tosi myöhään illalla, lauantai-iltapäivänä ja sunnuntaiaamuisin 5.30... Plus asun toisella puolella kaupunkia, joten ruuhka-aikaan matkat kyllä kestää. Eilen Harbour Bridgellä oli bussionnettomuus, jonka takia mun 28km matkaan meni n. tunnin sijaan 2h 15min. Onneksi matkalla oli kateltavaa, kun ensin oli ukkonen ja salamointia, sitten sade, sen jälkeen sateenkaari ja lopulta auringonlasku.

Mulla on vähän kaksijakoiset fiilikset luistelusta, sillä vaikka nautinkin siitä ihan hirveesti ja täällä mulla on siihen mahollisuus vähemmän treenimääräm takia, jään kuitenkin paljoista au pair-jutuista paitsi. Viikonloppureissut on mahottomuus ja lauantaisinkaan ei liikaa ehdi mitään tekemään. Toisaalta kuitenkin tosiaan pääsen luistelemaan ja tutustun paikallisiin. Tulevanakin viikonloppuna meillä on treenien lisäksi illanistujaiset, brunssi ja mahdollisesti eläintarhareissu sekä mulla pitkien matkojen takia yökyläily. Luotan kuitenkin siihen, että ehdin tekemään kaikkea Nationalsien ja joukkueen joulujuttujen jälkeen.

Luistelun seurauksena mun elämä muistuttaa paljon mun elämää Suomessa. Kiire töiden, treenien ja sosiaalisen elämän kanssa ja liian vähän unta. Jossain välissä pitäisi ehtiä hengailemaan itsensäkin kanssa ja rentoutua. Lähdin Ausseihin hakemaan rentoa, stressitöntä elämäntyyliä, mutta näköjään se ei oo mun juttu.

Tän itehankitun kiireen keskellä viime sunnuntai kisojen jälkeen oli ihanan rentouttava! Treffattiin suomityttöjen Ellin ja Sinin kanssa puolilta päivin, käytiin lounaalla ja jälkkärillä Newtownissa (jos kaipaat ravintoloita ja varsinkin Aasialaista ruokaa, mene tonne!!!), käveleskeltiin ympäriinsä ja käytiin Night Noodle Marketeilla. Oli ihanaa nähdä uusia paikkoja, hengailla ja puhua suomea. Kaikkea tota rauhallisella aikataululla ja ilman tarkkoja suunnitelmia. Viime kerrasta, kun olin puhunut livenä suomea, oli kolmisen viikkoa. Tosin kirjaston storytimessa törmäsin ihan sattumalta suomalaiseen äitiin ja tyttöön. Tehtiin askarteluja ja kuuntelin siinä muiden keskusteluja, kunnes yhtäkkiä tajusin, että vieressä olevat eivät puhuneetkaan enkkua vaan suomea! Pakkohan siinä oli sitten itsensä paljastaa suomalaiseksi ja vaihtaa kuulumisia. Samassa storytimessa käy myös yksi saksalainen au pair, ja hän totesi, että suomen kuuleminen on mulle varmasti aika spesiaalia ja tuntuu kotoisalta. Saksalaisia kun täällä riittää pilvin pimein, niin hän melkein harmitteli, että saksan kielessä ei ole mitään spesiaalia hänelle täällä, ihan arkipäivää.

Tulipas taas ajatusvirtaa, ehkä ens kerralla pysyn oikeesti aiheessa. Ihanaa loppuviikkoa, koitetaan palailla linjoille taas ensi viikolla!

Kuvituksena ainoot kuvat, mitä mulla kisoista on, hurraa.

Hanna

Travel Guide to Adelaide

Mä tykkäsin Adelaidesta tosi paljon. Helppo, kaunis, turvallinen ja tunnelmallinen kaupunki, jossa kahviloita ja ravintoloita (kivoja sellasia!!) löytyy joka kulmasta ja kävellen pääsee hyvin paikasta toiseen, mutta myös julkinen liikenne toimii. Mulla kävi taas hostellin kanssa hyvä tuuri, sillä Adelaide Central YHA oli huippuhyvä hostelli tai no tuntui enemmän hotellilta vain lämpimämmällä tunnelmalla. Jaoin mun kuuden hengen huoneen, yllätys yllätys, viiden saksalaisen kanssa. Keräsin tähän mun reissun parhaat palat (eli aikalailla melkeen kaikki, missä kävin hah).

Rundle Street ja Rundle Mall. Rundle Mallilta löytyy kaikki kaupat, joita vaan voi toivoa sekä muutama tavaratalo. Mun ostokset rajoittuivat Thomas Sabon charmiin ja uusiin fläbäreihin, mutta tuolta olisi kyllä löytänyt kaiken tarvitsemansa helposti. Kyseessä on siis ostoskatu, ei sisällä oleva ostoskeskus. Rundle Street jatkuu suoraan mallin perään, ja sen varrelta löytyy lukuisia ihania kahviloita, muutamia ruokakojuja ja ravintoloita ja kävinkin siellä muutaman kerran lounaalla, kahvilla tai viinilasillisella (koska ollaan Etelä-Australiassa niin SA viinejä löytyy pitkä lista!). Plus söin superhyvät crepit tosta kuvassa näkyvästä creppikärrystä. Ruoka ei myöskään ollut tuolla Australian mittapuulla mitenkään superkallista. Join mielettömän hyvän 3,5dollarin cappuchinon ja parilla kympillä sain hyvän lounaan viinilasillisella. (Dollarihinnoista voi vähentää n. kolmasosan niin saa eurot). Muutenkin Adelaidessa tuntui, että kivoja ruokapaikkoja löytyi joka kulmalta. Ekana iltana laskin keskustasta hostellille kävellessäni lyhyen matkan varrelta noin kymmenen paikkaa, joissa voisin piipahtaa aamupalalle. Harmi, että aamuja oli vain kaksi...

Central Markets. Ohgash must-kohde! Marketeilla, jotka muistuttavat aikalailla kauppahallia, on lukuisia hedelmä-, leipomo-, juusto-, liha- ja herkkukojuja sekä kahviloita. Kahvilat oli mun mielestä vähän kalliita, mutta noi kojut olivat hyvän hintasia! Kävin ostamassa aamupalani sieltä yhtenä aamuna ja ihan kamala valinnanvaikeushan siinä iski. Koska olin suuntaamassa yhteen puistoon aamupalalle, eikä mulla ollut aterimia mukana, päädyin vähän tylsästi mansikoihin, ananakseen, mantelicroissanttiin ja suklaamansikkakuppiin, nam! Olisin mennyt tonne uudelleenkin aamupalalle, mutta halusin säästää toisen aamun kahvilalle.

Torrens-joki. Adelaiden keskustan reunalla virtaa Torrens-joki. Kävin tuolla aamukävelyllä ja mulle tuli tosi vahva fiilis, että olisin jollain pienellä paikkakunnalla tai vaikkapa Turussa, en miljoonakaupungissa Australiassa. Kasvusto oli neutraalia (ei palmuja ja jättisuuria kukkia jne) ja muutenkin maisemat oli tosi kotoisat ja kauniit. Joen varrella sijaitsee myös Festival Centre ja yliopistot ym näkyvät kävelyn varrella.

Royal Botanical Gardens. Tykkään hurjasti sekä Brisbanen että Sydneyn botaanisista puutarhoista, eikä Adelaidekaan pettänyt tällä saralla. Kaunis ja suuri puisto lukuisine kasveineen ja polkuineen on ehdottomasti vierailun arvoinen.

North Terrace. Adelaide keskustan pohjoispuolella kulkee North Terrace -katu, jonka varrella sijaitsevat upeat The Art Gallery of South Australia, Museum of South Australia, Adelaiden yliopisto ja kaupungin pääkirjasto. Kaikki kauniita vanhoja rakennuksia ja kyllä yliopiston kampuksella käveleskellessä tuli fiilis, että siellä olisi ihan kiva opiskella. Art Gallerysta tykkäsin paljon, siellä on esillä Australian ja Euroopan taidetta sekä tällä hetkellä myös mm. japanilaista taidetta pukeutumisen saralla. Art Gallery oli kiva, koska taide on vähän joka vuosikymmeneltä, eikä keskittynyt vain moderniin tai vanhaan. Museossa on tosi kattava näyttely aboriginaleista ja mm. Pacific Ocean -alueen muista alkuperäisväestöistä, mutta siinä vaiheessa päivää, kun museoon pääsin, olin jo niin väsynyt, että enemmän vain kävelin läpi. 

Glenelg. Parinkymmenen minuutin tram-matkan päässä keskustasta sijaitseva ranta on ehdottomasti vierailemisen arvoinen. Glenelgiin päästyäni petyin hieman kaiken hypetyksen jälkeen, mutta vähän aikaa siellä oltuani löysin paikan hohdon. Kaunis rantapaikka useine kahviloineen ja ruokapaikkoineen sekä tietysti se paljon kuvattu jetty. Sain kokonaisen iltapäivän kulumaan ongelmitta istumalla muutamassa ruokapaikassa ja vain käveleskellessä ja kahlaillessa. Upea auringonlasku ja välillä oli vaikea erottaa horisontista meren ja taivaan rajaa, sillä ne olivat niin kauniisti saman väriset. Onhan se aika turistipaikka, mutta älä jää aivan jettyn tuntumaan, vähän kauempana voit nähdä noita pikkupinguja tai ihailla upeita luksusranta-asuntoja.

Ja Adelaide tuntuu ihan kodikkaalta, sillä eka asia, jonka taksin ikkunasta näkee lentokentältä tullessa on tämä...

Niin paljon kuin Sydneystä tykkäänkin, olen vähän tullut tulokseen, että se on liian iso paikka mulle viihtyäkseni täysin. Sydneyssä ja ympäristössä on niin paljon nähtävää, että mulla on stressi siitä, miten ehdin nähdä ja kokea kaiken, vaikka kuten äiti mulle yrittää aina sanoa, niin vaikka en enää näkisi yhtään mitään muuta kuin kotipihan, oon silti nähnyt jo ihan valtavasti Australiaa. Mutta anyway musta tuntuu, että Adelaide on vähän unohdettu reissaajien keskuudessa, muta ehdottomasti suosittelen piipahtamaan siellä. 2,5 päivää riitti hyvin perusjuttujen  näkemiseen, mutta kaupungin fiiliksen ja ruoapaikkojen vuoksi siellä voisi hyvin viettää vaikkapa viikon.

Nyt on saatu tiheällä tahdilla reissu käytyä läpi ja sa nähdä milloin seuraava postaus pamahtaa tänne. Tänään mulla on ohjelmassa asioiden hoitoa ja mennään testaamaan yhen au pairin kanssa meiän lähikahvila ihan just. En tiennyt, että mulla on 10min kävelymatkan päässä kolme kahvilaa! Illalla mennään Sydney Night Noodle Festivaleille. Viikonloppuna mulla on suunnitelmat vielä vähän auki, mutta ainakin luistelua tulee olemaan. Huomenna iltapäivällä reilu 4h treenit, Canadian Thanksgiving-dinner joukkueen kanssa, yökyläily ja maanantaiaamulla treenit 5.30 yay!

Nyt kiiruhdan kahville! Huomenta Suomeen ja ihanaa Finlandia Trophya kaikille sinne suuntaaville!!

Hanna

Day 3 / Kings Canyon, Rainbow Valley & Alice Springs

Tästä kuvasta näkee, miten noi kivet eivät oikeasti ole punaisia, vaan valkoisia, jotka ovat peittyneet punaisen pölyn alle.

Meidän superopas! Okei en ole monella tourilla ollut, mutta uskaltaisin väittää, että Julianin intohimo, omistautuminen, tieto, kulttuurituntemus ja iloisuus olivat omaa luokkaansa!

Tourin vikana päivänä herättiin taas ennen viittä, jotta kerettäisiin tehdä 3,5 tunnin patikointi ennen iltapäivän paahtavaa kuumuutta. Kings Canyon oli mun ehdoton lempparikohde ton reissun aikana! Toi paikka veti sanattomaksi kauneudellaan ja upeilla maisemilla. Kyllä sitä taas tunsi itsensä pieneksi ja luonnon voimakkaaksi, ihan oikeesti, tollaset kivimuodostelmat?? Mä hämmästyin miten vehreää tuolla oli, sillä olin kuvitellut, että Keski-Australia olisi täysin kuiva ja aavikkoinen. Muuten mä en oikein osaa kirjoittaa tosta paikasta mitään. Se oli aivan tajuttoman upea, menkää ja kokekaa itse, sillä ei tohon riitä sanat kuvailemaan tota mahtavuutta!

Nähtiin reissulla dingoja, kenguja, lehmiä(?), liskoja ja tällainen karvainen otus. Mun eka iso hämähäkki, jonka oon täällä nähnyt. Ja ei huolta, tää kuva on otettu kaukaa zoomaten haha.

Reissun lopuksi meidän superopas vei meidät vielä extempore Rainbow Valleyyn, jonka nähtävyys on tuo suuri kivimuodostelma. Sateenkaarinimitys tulee tuosta kivestä, jossa näkyy monia eri sävyjä ja värejä. Ihanaa, että saatiin tollanen extra, mutta tossa vaiheessa reissua olin niin väsynyt, että olisin maksanut melkeenpä mitä vaan päästäkseni äkkiä suihkuun, syömään ja nukkumaan, enkä varsinaisesti hinkunut ajelemaan bussilla extraa huonoja teitä pitkin hah.

Kings Canyonin lisäksi päivä sisälsi paljon tien päällä olemista, sillä matkaa tuolta Alice Springsiin oli yhteensä viitisen tuntia. Jaettiin matka kuitenkin osiin, joten istumisesta selvittiin. Tour päättyi Alice Springsiin, jossa vietin yhden yön ennen siirtymistä etelään, Adelaideen. Muhun Alice Springs ei tehnyt vaikutusta. Saattoi tietenkin johtua, että olin kamalan väsynyt ja likainen, kun kaikki kamat olivat oranssin pölyn peitossa. Ikinä en ole muuten varmaan tuntenut itseäni niin puhtaaksi kuin tuolla hostellissa suihkun jälkeen. Mulle ei todella olisi tullut mieleenkään lähteä yksin pimeällä minnekään. Tulipahan sekin kuitenkin nähtyä, tai no en kamalasti kerennyt nähdä, mitä nyt supermarketissa kävin pariin otteeseen ja aamulla käveleskelin ympäriinsä. Alice Springsiä kuvailisin kuivaksi, kuumaksi, pelottavaksi ja tylsäksi, mutta siellä pitäisi olla vähän kauemmin muodostaakseen kunnollisen mielipiteen.

Seuraavassa postauksessa Adelaidesta, joka on mun uusi lempparikaupunki.

Hanna