perjantai 29. tammikuuta 2016

Nelson Bay

Viime lauantaina hyppäsin aikasin aamulla Ellin ja Sinin kyytiin päämääränä 2,5h päässä sijaitseva Nelson Bay. Matkan varrella pysähyttiin Newcastleen aamukahveille sattumalta reitille osuneeseen huippuihanaan kahvilaan ja kävelylle meren rantaan. Newcastle on NSW:n toisiksi suurin kaupunki n. 430 000 asukkaallaan. Sydneyssä asukkaita on se lähes 5milj., joten kiva ero!

Nelson Bay taisi ylittää meidän kaikkien odotukset ja paikka on yksi kauneimpia, mitä oon Ausseissa nähnyt. Viikonloppukin oli yksi kivoimmista täällä! Todella onnistunut viikonloppu siis!













Lauantaina kivuttiin Mount Tomareelle kammoksumaan jättimäisiä hämähäkkejä, jotka roikkuivat puissa ihailemaan maisemia, vierailtiin muutamalla kauniilla rannalla sekä Stockton-hiekkadyyneillä, jossa ei suinkaan oltu ainoat turistit..., nähtiin delfiinejä Zenith Beachilla ja vain ajeltiin ympäriinsä. Illalla pystytettiin teltta todella kivalle leirintäalueelle, joka sekin ylitti kaikki odotukset, ja kokkailtiin iltapalaa.




Sunnuntaina vietettiin päivä kauniilla Fingal Bay beachilla ja käveltiin Fingal Islandille, jonne pääsee vain low tiden aikaan. Rantavahti kovasti varoitteli, ettei sinne kannata kävellä, koska ihmisiä on hukkunut ylityksen aikana. Uhmattiin rantavahteja ja käveltiin sinne kuitenkin, eikä matka kovin vaaralliselta näyttänyt. Ehkä ongelma on ollut ihmiset, jotka lähtevät saareen ja unohtavat ajankulun ja lähtevät takaisin, kun vesi on noussut. Sanoin lauantaina, että aamulla on 'high tide', joten saarireissu kannattaa jättää iltapäivään. Elli sitten luuli koko lauantain, että aamulla olisi hai time ja ihmetteli, että eikö niitä haita olisi kiva mennä kattomaan ja aikamoista, jos niiden liikkeet pystytään ennustamaan niin tarkkaan. No saatiin tämäkin erhe oikaistua ja haita ei tosiaan näkynyt.




Illalla kotimatkalla pysähyttiin Morisettissa, jossa nähtiin aivan mielettömän kaunis auringonlasku ja kymmenittäin villejä kenguja. Morissetissa kenguja pomppi monessakin paikassa, mutta parhaiten ja eniten niitä näkee, kun suuntaa piknikalueelle psykiatrisen sairaalan kupeeseen.

Aivan ihana telttailuviikonloppureissu kauniissa maisemissa ihanassa oululaisessa seurassa (oottakaa vaan, kun tuun kotiin aussiaksentin sijaan oulun murteen kanssa, sillä täällä puhun livenä suomea oikeastaan vaan näiden kahen oulutytön kanssa...)! Jos vaan aika riittäisi, harrastaisin telttailua täällä vielä monta kertaa, oli niin hauskaa!!

Hanna

Ps. 26.1, eli viime tiistaina vietettiin Australia Dayta, joka tarkoittaa käytännössä runsaasti lippuja ja muuta rekvisiittaa, pukeutumista, barbequeta, runsasta ohjelmaa ympäri maata ja hauskanpitoa.  Austaliapäivää vietetään muistopäivänä ensimmäisen laivaston saapumisesta maahan v. 1788 ja brittien lipun iskemisestä maahan, joka julistettiin 'terra nulliukseksi'. Tästä 'ei kenenkään maa' -julistuksesta keskustellaan, sillä Australia ei suinkaan ollut asumaton reilut 200 vuotta sitten. Tässä, KLIKon hyvä, ajatuksia herättävä, teksti aiheesta. Ja ei, en ole sitä mieltä, että päivä pitäisi kieltää, mutta on ihan hyvä herätellä omia ajatuksia, eikä vain mennä sokeana "Aussie, aussie aussie, oi, oi, oi" -huutojoukon perässä.




Muutamista kuvista kiitos Ellille!!

perjantai 22. tammikuuta 2016

Au pairiksi Australiaan?


Kirjottelin tämän, pitkään luonnoksissa olleen, postauksen viimein valmiiksi vikan au pair -kuukauden kunniaksi. Muistan, kuinka toivottomalta tuntui viime vuonna kirjoitusten jälkeen ettiä tietoa au pairiudesta, kun netti on pullollaan repaleista tietoa ja omasta päätöksestäänkään ei ollut aivan varma vielä. Kokosin nyt yhteen kaikki ainakin itseäni eniten askarruttaneet kysymykset ja asiat, kun multa on aina välillä kysytty erinäisiä juttuja. Mulla on kokemusta vain Ausseista, joten kauheasti en osaa muusta sanoa. Aiheessa pysyminen on myös aika hankalaa, joten pahoittelen kilometripostausta.

Minäkö au pairiksi?
Jos koulusta tai muusta elämästä on hyvä tauko tai mietit suunnitelmia välivuodelle, au pairius on hyvä, helppo ja turvallinen mahdollisuus nähdä maailmaa, oppia kieliä ja kulttuuria sekä tutustua uusiin ihmisiin puhumattakaan itsensä haastamisesta ja itsevarmuuden kasvattamisesta. Jos olet uudelle avoin, nautit lasten seurasta, sopeudut uusiin tilanteisiin ja perheen kanssa asuminen ei kauhistuta, sovit varmasti au pairiksi. Au pairius ei ole samanlaista kuin tv-ohjelmissa, joten älä huoli, tai älä riemastu.

Jos päässä sen sijaan pyörivät ajatukset vain helposta työstä, lomasta, juhlimisesta ja vastuun välttelystä ja aamurutiineihisi kuuluu kaksi tuntia peilin edessä, au pairius ei välttämättä ole sinua varten. Kyllä, yllätys yllätys, lasten seurasta täytyy tykätä, hostperheen tapoihin totuttava eikä tällä työllä tulla miljonääriksi. Lastenhoito saattaa kuulostaa helpolta hommalta, mutta työpaikalla asuminen ja parhaimmillaan 7-18 päivät ovat toisinaan, eivät välttämättä fyysisesti, mutta henkisesti rankkoja, sillä olet yksin vastuussa toisten lapsista. Samaan aikaan tämä on kuitenkin huikeaa työtä: rantareissuja, pusuja, leikkipuistoja, piirtämistä ja leipomista. Kun löydät perheen, joka ottaa sinut perheenjäseneksi, viihdyt aivan varmasti ja löydät itsellesi kakkoskodin toiselta puolelta maailmaa.

Myös kotitöitä kuuluu monilla au paireilla työnkuvaan. Näiden kanssa kannattaa olla vähän varuillaan, sillä joukossa on myös perheitä, jotka käyttävät hyväksi sinisilmäisiä au paireja. Lattioiden moppaus useamman kerran viikossa, vanhempien työpaitojen silittäminen, ikkunoiden pesu tai vanhempien kylppärin pesu eivät kuulu au pairille. Ohjenuorana on, että kotityöt liittyisivät lapsiin. Yleisimmät kotityöt ovatkin lasten pyykin pesua, tiskikoneen täyttöä, aterioiden valmistuksessa auttamista jne.

Järjestö?
Jos et ole lähdössä Jenkkeihin, älä ota järjestöä, ellet jostain syystä koe sitä erityisesti tarvitsevasi. Asiat eivät loppujen lopuksi ole niin hankalia, järjestölle joutuu maksamaan extraa, perheen valintaan ei välttämättä pysty vaikuttamaan niin paljoa, palkka on usein pienempi ja perheiden vaihtaminen huomattavasti hankalampaa.

Perhe & sijainti
Eniten aikaa au pair -prosessissa saa uppoamaan perheen etsintään. Netissä on valtavasti au pair -nettisivuja. Yksi suosituimmista nettisivuista on aupairworld.com, jonne perheet ja au pairit luovat profiilit ja sitä kautta etsitään mätsääviä perheitä. Käytä aikaa profiilin luomiseen ja luetuta se jollain tutulla, jotta muut varmasti ymmärtävät sen, mitä yrität sanoa profiilissasi. Kirjoita profiilisi kohdemaan kielellä tai vain englanniksi! Profiiliin laitetaan kuvia, joitain kriteerejä (halukkuus työskennellä isossa kaupungissa, maaseudulla, yh-vanhemman kanssa, kehitysvammainen lapsen kanssa, tupakoitko jne.), oma kielitaito, kokemus ja sitten kolme vapaamuotoisempaa kohtaa (Dear Family, About me & Why do I want to be an au pair?). Netissä on lukuisia halukkaita au paireja, joten erotut joukosta, kun kirjoitat selkeällä kielellä ilman suuria virheitä, olet persoonallinen ja kerrot odotuksistasi au pairiutta kohtaan. Pyydä työpaikoiltasi tai entisiltä lastenvahtiperheiltäsi suosituksia, sillä suurin osa perheistä toivoo niitä.

Kun hyvän oloisia perheitä tulee vastaan, eikun vain viestiä kehiin ja potentiaalisten kanssa Skype-treffit. Kuulostaa pelottavalta, mutta ainoa tapa oikeasti tutustua  perheeseen (eikä siltikään täysin) on keskustelu Skypessä. Tee lista asioista, jotka haluavat tietää ja kysy rohkeasti. On täysin ok skypetellä monien perheiden kanssa. Odota kunnes löydät oikeasti hyvältä tuntuvan perheen. Tulet viettämään perheen kanssa paljon aikaa, joten ei kannata lähteä perheeseen, joka ei tunnu oikealta. Tietysti täytyy myös miettiä omia toiveitaan, että ne ovat inhimillisiä. Itse löysin molemmat perheet aupairworldin kautta. Toinen hyvä väylä perheen löytämiseen on Facebookin au pair -ryhmät. 

Kun olet sopinut meneväsi perheeseen au pairiksi, mieti haluaisitko tehdä työsopimuksen? Ongelmien eteen tullessa musta valkoisella on aina yksinkertaisenpaa. Pidä myös yhteyttä perheeseen ennen lähtöäsi ja tutustukaa paremmin.

Perhettä etsiessä perhe on numero 1 kriteeri. Lokaatio ja muut asiat tulevat myöhemmin. Et tule nauttimaan ajastasi, jos asut loistavalla sijainnilla ja sinulla on hyvät etuudet, mutta perheen kanssa ei synkkaa yhtään. Minkä ikäisten lasten kanssa sinulla on kokemusta?  Nautitko enemmän kouluikäisten poikien kanssa futiksen pelaamisesta vai taaperoiden kanssa kuurupiilon leikkimisestä? 

Asuinpaikkaa ei kuitenkaan täysin kannata sivuuttaa. Mieti, missä haluaisit asua ja missä tulet viihtymään. Jos vihaat kuumuutta, Australia ei ole ehkä sinua varten. Jos nautit luonnossa olemisesta, Sydneyn keskusta ei välttämättä ole ideaalinen. Googlettele paikkoja ja perheiden asuinpaikkoja. Millaiset julkiset kulkuyhteydet siellä on? Onko alue turvallinen? Jos perhe sanoo asuvansa Sydneyssä, se ei vielä tarkoita automaattisesti Oopperataloa ikkunan takana ja mereä ulkorappusilla. 

Jos kaikesta huolimatta perheen kanssa ei synkkaa, perhettä on mahdollista vaihtaa myöhemmin, mutta keskustele perheen kanssa mahdollisista ongelmista kasvotusten ensin, älä etsi perhettä salaa ja ilmoita lähteväsi ilman mitään syitä. Usein perheillä on n. 2 viikon "irtisanomisaika" suojaamaan au pairia löytämään uuden perheen ja perhettä löytämään uuden au pairin.


Palkka
Australiassa au pairin ohjepalkka on $200-250 30h töitä kohden. Olen kuullut kaikkea $150-400 välillä riippuen perheen varallisuustasosta, lasten iästä ja lukumäärästä, työtunneista, au pairin kokemuksesta ja muista eduista. Jotkut au pairit ovat myös tuntipalkalla. Asuminen ja ylläpito ruokineen ja netteineen kuuluu au pairiuden etuihin. Normioloissa myös perheen yhteiset ulkonasyömiset ym. kuuluu au pairin etuuksiin, eikä niistä tarvitse maksaa itse. Tilanteesta riippuen perhe saattaa maksaa puhelinliittymän, bussikortin, salikortin tai antaa autoa lainaksi vapaa-ajalle. Perheen lomamatkojen ja lomien palkanmaksu vaihtelee tapauskohtaisesti. Au pairien palkka on (ainakin vielä, tästä on keskustelua käynnissä) verotonta taskurahaa.

Kieli
Sä olet Suomesta, pärjäät varmasti! Ite olin aika paljon huolissani mun kielitaidosta ja olihan mun enkku aika kamalaa aluksi, mutta sain jo hakuvaiheessa kehuja peheiltä mun enkusta. Yhden au pairin hostvanhemmat kehottivat au pairiaan kaveeraamaan pohjoismaalaisten kanssa, koska meillä on niin hyvä enkku. Ja siis verrattuna moniin muun maalaisiin, suomalaisilla on hyvä kielitaito. Itsevarmuus usein puuttuu, mutta sen oppii nimenomaan täällä.


Passi
Passin on oltava voimassa vähintään kuusi kuukautta matkan jälkeen. Huolehdi tämä siis kuntoon. Australiassa ainoa paikka, jossa passin pääsee uusimaan, sijaitsee Canberrassa, joten passinhakureissulle tulee helposti hintaa.

Viisumi
Suomalaiset 18-30 vuotiaat voivat tulla Australiaan au pairiksi working holiday -viisumilla subclass 417, KLIK. Viisumilla on oikeutettu nimensä mukaisesti työskentelemään ja lomailemaan Australiassa vuoden verran. Toisen vuoden viisumin voi sitten hommata 3kk farmitöitä tekemällä. Viisumin haku onnistuu parhaiten netissä Australian Immigration sivuilla ja hakuun tarvittavat tiedot löytyy netistä. Jos et ole reissannut ihan hiljattain Aasiassa, sairastanut tuberkuloosia tai sinulla ei ole rikostaustaa, maahan pääsylle ei pitäisi olla ongelmia tai hidasteita. Mulla viisumi kilahti sähköpostiin 12h kuluessa. Viisumi kustantaa noin $400.

WH-visalla on oikeutettu työskentelemään samalla työnantajalla max. 6kk, mutta au pairit on ihan vastikään vapautettu tästä ja saavat työskennellä samassa perheessä vaikka koko vuoden. Näiden entisten rajoitusten takia n. 6kk pesti on yleisin täällä, mutta nyt on alkanut näkymään enemmän myös pidempiä pestejä. Myös opiskelijaviisumilla saa tehdä töitä, työaika on rajattu 40h/2vkoa. 

Lennot
Au pair maksaa lähes poikkeuksetta itse lennot. Täällä Ausseissa olen jonkun verran huomannut, että syrjäisemmillä paikoilla asuvat perheet maksavat lennot lähimmästä isosta kaupungista luokseen, mutta mikään pakko tämäkään ei ole.

Vakuutus
Mulle ehkä eniten päänvaivaa aiheuttanut kohta. Monet vakuutusyhtiöt Suomessa eivät anna pitkäaikaisia matkavakuutuksia, ellei sinulla ole kotivakuutukset ym. ko. yhtiössä. Perusmatkavakuutus on 3kk, joten todennäköisesti tarvitset pidennetyn matkavakuutuksen. Kysy apua vanhemmilta, soita omaan vakuutusyhtiöön ja mahdollisesti muutamaan muuhunkin. Ulkomaisista vakuutuksista paljon on kehuttu Worldsnomandsia ja au paireille fiksattua saksalaista Dr. Walteria. 

Vakuutusta ostaessa kannattaa pohtia matkan kestoa, sillä vakuutuksen pidentäminen voi koitua kalliiksi tai mahdottomaksi. Osassa vakuutuksissa voit ostaa vakuutuksen vaikka vuodeksi ja jos tuletkin kotiin 7kk jälkeen, saat 5kk rahat takaisin. Kannattaa myös pohtia, mitä aikoo Australiassa tehdä. Sukeltamista, snorklausta, surffausta, laskettelua, sky divingia...? Kaikki vakuutukset eivät korvaa kaikkea tai sitten voit ostaa extreme-lisän tietyille päiville. Matkavakuutus saattaa tuntua kalliilta ja turhalta, mutta ota se!! Siinä vaiheessa, kun vuoden matkatavarat katoavat, joudut ambulanssilla sairaalaan tai kolaroit perheen auton, mieltä ja kukkaroa lämmittää huomattavasti, kun koko summaa ei tarvitse pulittaa itse. Medicare-kortti ei korvaa yksityisen puolen terveydenhoitoa tai ambulanssia medihelistä puhumattakaan. 

Ajaminen ja ajokortti
Ausseissa ajamiseen tarvitsee kansainvälisen ajokortin, KLIK, tai virallisen käännöksen kortista, sillä suomalaisessa kortissa ei ole riittävästi tietoa englanniksi. Kansainvälisen ajokortin saa autoliitosta tuoreen passikuvan ja suomalaisen ajokortin kanssa (huolehdi, että kaikki autokoulun vaiheet on tehty!). Kortteja on kahta sorttia, joista toinen on voimassa vuoden (25€) ja toinen kolme vuotta (35€). Ausseissa kelpaavat molemmat. Asian voi hoitaa Helsingin Hämeentiellä sijaitsevaan toimistoon marssimalla, postin kautta tai vaikka täältä Ausseistakin käsin.

Ausseissa ajetaan vasemmalla puolella. Tää jännitti mua tosi paljon etukäteen, mutta tosi nopeasti sen oppi!! Mun mielestä kävely vasemman puoleisessa liikenteessä on paljon haastavampaa kuin autoilu, kun ihmiset kävelevät millä puolella sattuu ja aina meinaa jäädä auton alle. Yhtenä huomiona, että sakot ovat myös aika kovia. Lähes kaikissa tapauksissa yli 
$300.


Pakkaus
Aloita pakkaaminen ajoissa. Tai no itse taisin aloittaa paria päivää aiemmin, ja ihan hyvin se silti meni. Pakkaa kaikki tarpeellinen, sillä et halua käyttää liikaa rahaa kaikkien tavaroiden uudelleen ostoon. Australiassakin on kuitenkin kauppoja ja todennäköisesti kaikki Suomesta tuomasi vaatteet eivät miellytä enää Aussien helteessä, missä vastaantulijat kävelevät fläbäreissä ja värikkäässä hippimekossa. Ja fakta on, että Australiassa sataa ja varsinkin talviaikaan on kylmä. Villasukat, sateenpitävä takki ja fleece/neule/huppari ovat varsin käytännöllisiä ja tarpeellisia.

Tuliaiset
Perheelle on kiva tuoda jotain pientä tuliaisiksi. Fazerin suklaat toimivat takuuvarmasti. Lisäksi olen tuonut Tatun ja Patun Suomi-kirjan englanniksi ja Marimekolta astiapyyhkeitä, servettejä, penaaleja tms.

Brisbanen perheen host-äiti tunnisti Marimekon Unikkokuosin, muttei tiennyt sen olevan Suomesta. Yleisesti ottaen suomalainen design tai vaikkapa Muumit eivät ole täällä tunnettuja. Marimekolla on Sydneyssä ihan kunnon kauppa ja servettejä näkyy myynnissä siellä täällä, mutta en silti suosittelisi tuomaan vaikkapa Iittalan Teema-lautasia. Aussit eivät ymmärrä niiden arvoa, valkoinen lautanen, jee!

Posti
Posti Suomen ja Aussien välillä on kallista. Kannattaa siis pakata kaikki tarvitsemansa mukaan, mutta ei myöskään ylipakata. Postikortti täältä Suomeen on muistaakseni $2,75, alle 500g kirjekuoreen mahtuva paketti n. $20 ja alle 1,5kg paketti $80. Aikaa postilla kuluu n. 2-3viikkoa.

Tasaisin väliajoin ihmiset kyselevät, mikä olisi halvin tapa lähettää matkalaukku tai extratavarat Suomeen. Kaikki vaihtoehdot ovat kalliita tai sitten todella hitaita. Finnairin n.100€ extralaukku taitaa olla halvin vaihtoehto.


Maahantulo
Yksi paljon stressannut asia oli itselläni maahantuloviranomaiset. Sanon jo heti aluksi, että älä lue netin kauhutarinoita tai katso Australian rajalla -ohjelmaa. Immi on muuttunut vuosien saatossa ja tavallisella ihmisellä ei tosiaan ole hätää. Täältä, KLIK, löytää maahantulokortin, joka täytetään koneessa. Sen voi käydä vaikka kotona etukäteen jo läpi, mutta myös koneen henkilökunta auttoi kysymysten kanssa. Jos ei ole jostain kohdista varma, kannattaa mielummin laittaa raksi kyllä-kohtaan, niin säästyy ainakin mahdollisilta sakoilta. Jos tulet WH-viisumilla maahan, ruksi korttiin matkan tarkoitukseksi holiday.

Maahantulo on helppo keissi. Kävelet koneesta ulos passin ja maahantulokortin kanssa, suuntaat maahantuloviranomaisten luokse ja vastaat muutamiin kysymyksiin sekä odotat, että he tsekkaavat, että sulla on viisumi. Welcome to Australia!! Mä olin raksinut kolmeen kohtaan kyllä, joista kahta kysyttiin. Tyyliin, mitä lääkkeitä mulla on ja mitä puisia esineitä kannan mukanani? Kerrottuani, että särkylääkkeitä omiin tarpeisiin ja puiset neulepuikot, sain check -merkkejä maahantulokorttiin ja pääsin eteenpäin. Eivät halunneet nähdä mitään, mutta kannattaa varuilta laittaa mahdollisesti immiä kiinnostavat asiat päälimmäisiksi laukkuun, ettei tarvitse koko laukkua purkaa ja etsiä sitä pientä puista voiveistä. WH-viisumilla maahan tullessa rajalla pitäsi näyttää, että tilillä on 5000 dollaria. Tätä en ole kuullut keneltäkään suomalaiselta kysyttävän, mutta mulla oli varuiksi mukana printattu tiliote. Rajalla enemmänkin suullisesti kyselevät asioita kuin tutkailevat kaiken maailman dokumentteja.

Maahantulokortti saattaa olla rasittava ja tuntua turhalta raksia omaavansa lenkkarit, joissa saattaa olla jämiä maaperästä, mutta kaikella tällä koitetaan vain suojella Australian uniikkia luontoa, sillä täytyy muistaa, että Australia on eristyksissä ja luonto on kehittynyt aivan omanlaisekseen. Esim. puiset esineet kiinnostavat lähinnä niissä mahdollisesti olevien ötököiden takia.

Nykyään Ausseihin saa tuoda ruokaa. Siemenet yms. on yleensä kiellettyjä, mutta yleisenä sääntönä useimmat kaupan valmispakkauksissa olevat tuotteet on ok ja onpa tänne tullut postissa irttareitakin. Fazerin siniset ovat siis täysin fine! 

Vinkkinä, että kaikkea ei tartte rahdata Suomesta asti koko vuoden tarpeiksi, sillä Ausseissa myydään ainakin isoissa kaupungeissa erilaisissa Nordic Deleissä glögiä, korvapuusteja ja Fazeria sekä Colesista saa Pumpernickel-nimellä Realin tyyppistä ruisleipää. Colesin international osastolta löytää lisäksi Hollantilaista salmiakkia ja ruisnäkkäreitä saa kaikista ruokakaupoista. IGAt myyvät lisäksi Annas-pipareita ja Ikea on varsinainen aarreaitta.


Puhelin
Ausseissa prepaidit ovat au pairien ja muiden wh-viisumilla tulleiden keskuudessa yleisiä. Ostat sim-kortin ($2) ja sitten lataat joka kuukausi haluamasi määrän creditiä. Kun lopetat maksamisen, liittymäsi 'loppuu'. Mulla on Telstran prepaid $30/kk, johon kuuluu 1,5gb nettiä ja rajattomat Aussien sisäset puhelut ja viestit. Muita hyviä ovat mm. Optus ja Vodafone. Unlimited data on täällä puhelinliittymissä tuntematon käsite.

Pankkikortti
Pankkitilin avaamiseen kannattaa kysyä neuvoja perheeltä samoin kun kaikkeen muuhunkin mieltä askarruttavaan. Käytännössä homma toimii kävelemällä pankkikonttoriin passin, viisumin ja suomalaisen pankkikortin kanssa (mulla oli noi kaikki varuilta, mutta loppujen lopuksi taisivat vain haluta nähdä passini) ja ilmoitat haluavasi avata tilin. Kannattaa ehottomasti ottaa kortti, jolla nettimaksut onnistuvat. Helpottaa huomattavasti matkustelua. Suuria pankkeja Ausseiss ovat mm. Westpac, Commonwealth ja Nap.

Medicare-kortti
Suomalaiset ovat Suomen ja Australian terveydenhoitosopimusken myötä oikeutettuja Medicare-korttiin Australiassa. Kortti vastaa Kela-korttia, ja sillä saa julkisen puolen lääkäripalveluita ilmaiseksi ja yksityisen puolen hinnoista osan pois. Tilanteesta riippuen palvelut saa ilmaiseksi paikan päällä tai sitten sinun täytyy marssia kuitin kanssa Medicare-toimistoon rahojen takaisin saamiseksi. Kortti ei maksa mitään, ja sen voi hakea Medicare-toimistosta passin, viisumin ja medicare-korttihakemuksen, KLIK, kanssa. Medicare numberin saa saman tien, varsinainen kortti kilahtaa postissa parin viikon kuluessa.

Bussikortti
Australiassa eri osavaltioilla on eri bussikortit. Esim. NSW:llä on Opal-cardit. Kortti ei maksa mitään ja sille saa ladata haluamansa summan rahaa. Bussissa ja muissa julkisissa kulkuneuvoissa tappaillaan korttia aina on ja off ja maksu määräytyy matkan pituuden ja kulkuneuvon mukaan.


Facebook
Ulkomailla käytetään Facebookia huomattavasti enemmän kuin Suomessa, jossa Facebook täyttyy lähinnä videoista ja erilaisista meemeistä. Mulle Australian suomalaiset -facebookryhmä on koitunut pelastukseksi noin miljoona kertaa, kun joku asia on askarruttanut. Suomalaisuus yhdistää ulkomailla. Facebookista löytyy ryhmät suomalaisille eri maissa ja eri kaupungeissa (Australian Suomalaiset, Suomlaiset Sydneyssä, Brisbanen Suomalaiset...). Aivan mahtava keksintö on myös au pairien fb-ryhmät (Aupairs in Australia & New Zealand, Aupair Australia, Sydney Au pairs, Au pair life in Sydney...) sekä WH-viisumilaisten backpacker-ryhmät (Backpackers in New Zealand, Backpackers in Australia). Ryhmistä saa neuvoja, vertaistukea, vinkkejä ja kavereita sekä voit löytää uuden perheen. Kun saavut Ausseihin, kirjoita alueesi ryhmiin jotain tämänsuuntaista: "Hi, I'm Hanna from Finland. Are there any other au pairs living in x area who'd like to meet up, have a coffee, go to the beach etc? Cheers!" Tai jos olet reissu- tai kahviseuraa vailla myöhemminkin, voit vain kirjoittaa ja kysellä, olisiko joku halukas lähtemään paikkaan x päivänä y, ja varmasti joku halukas ilmaantuu!

Vapaa-aika
Työajan vastapainoksi kannattaa kehittää mielekästä vapaa-ajan tekemistä. Tapaa muita au paireja, käy kahvilla ja dinnereillä, ole turisti ja näe ja koe mahdollisimman paljon. Ole avoin ja tutustu uusiin ihmisiin ennakkoluulottomasti. Kannattaa myös miettiä, voisitko jatkaa Suomessa olevia harrastuksiasi Australiassa. Paikallisiin urheilujoukkueisiin liittyminen on loistava keino tutustua paikallisiin nuoriin, sillä heihin on välillä hurjan vaikea muuten tutustua. Mä jatkoin muodostelmaluistelua Australiassa ja olen kyllä nauttinut jokaisesta hetkestä ja dollarista. Myös saleja ja joogapaikkoja löytyy vähän joka kadunkulmasta ja hinnat vaihtelevat $20-$60/2 viikkoa. 

Jos johonkin jäi vastaamatta tai et ymmärtänyt jotain mun hyppivästä selityksestä, vastaan mieluusti lisäkysymyksiin!

Tsemppiä, olet tekemässä yhtä elämäsi parhaista päätöksistä!!

Hanna 

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Wine tasting in Hunter Valley






Eilen käytiin Raphaelan kanssa Hunter Valleyssa viinitilakierroksella, joten sain taas yhden kohdan ruksattua yli to do -listalta, joka muuten alkaa olla aika lyhyt. Nyt vaan sormet ristiin, että tää Sydneyn sää tajuaisi, että on kesä ja päättäisi lopettaa monen päivän sateet, jotta mun loput suunnitelmat saataisiin toteutettua. Sillä kyllä, puolet Sydneyläisistä on harmitellut sitä, miten on ollut epätavallisen kylmä ja sateinen kesä. Hunter Valleyssakin viinitilalliset valittelivat katastrofaalista kesää, sillä yleensä siellä kesä on kuuma ja kuiva, lämpötila on 30-40 astetta tai enemmänkin. Eilen oli tosiaan 23 astetta, joka ei tosin mua haitannut, sillä paljon mukavampi viinejä ja juustoja oli maistella, kun hiki ei virrannut selkää pitkin. Viinin valmistus on kuitenkin pulassa, kun rypäleet kastuvat liikaa, kypsyvät hitaasti sekä myrskyt vievät osan sadosta.

Hunter Valley sijaitsee kahden tunnin päässä Sydneystä pohjoiseen ja vähän sisämaahan päin. Alue on Australian vanhin wine region, ja siellä on 172 viinitilaa. Suurempia ja pienempiä. Suurinta osaa Hunter Valleyn alueen viineistä ei voi ostaa bottle shopeista, vaan viinitilat myyvät viiniä ainoastaan omalla tilallaan tai vievät niitä alueen ravintoloihin. Hunter Valleyssa kilpailu on kovaa, joka näkyy myös laadussa. Myös viiniklubeja on alueella useita, joiden avulla viinitilat koettavat saada asiakkaat uskollisiksi oman tilansa viineille. Yhtenä uusien asiakkaiden houkuttelukeinona toimivat ilmaiset viinimaistelut.


Meidän eilinen alkoi vierailulla matkan varrella sijaitsevaan Australia Walkabout Wildlife Parkiin paijailemaan eläimiä ja syömään pientä aamupalaa. Tämän jälkeen suunnattiin Hunter Valleyyn, jossa meidän ohjelmaan kuului kaksi viinitilaa, olutpanimo sekä juusto- ja suklaatehtaat.


Suklaa- ja juustotehtailla maisteltiin ihan tosi hyviä suklaita ja juustoja, mutta varsinkin suklaatehtaassa meininki oli aikamoista suoraa mainontaa. Voisinkin muuten melkein tehdä listan siitä, mitä kaikkea olen oppinut täällä syömään, sillä Suomessa vielä en ollut mikään suuri vaikkapa juustojen ja oliivien ystävä. Näin se maku kehittyy haha.




Viinitilat olivat tosi kivoja kokemuksia ja vaikka olenkin toivoton muistamaan viinien nimiä, sai näistä tastingeista paljon irti. Käytiin kahdella viinitilalla: Leogatella ja Wynwoodilla ja maisteltiin yhteensä noin kahtakymmentä eri viiniä. Leogaten viinit tekivät muhun suuremman vaikutuksen, mutta Wynwoodilla kerrottiin enemmän historiasta ja valmistuksesta ym. mikä oli kiva! Myös meidän tourin opas oli varustettu suurella määrällä tietoa, joten opin kyllä yhtä sun toista rypäleiden koosta, poimimisesta, kierrekorkkien ja korkista valmistettujen korkkien eroista (Euroopassa kuulemma vallitsee käsitys, että kierrekorkki olisi osoitus huonosta viinistä, mutta näin ei oiekasti ole ja monet viininvalmistajat haluaisivat siirtyä kierrekorkkeihin, mutta kuluttajien takia, joutuvat pysymään korkissa) ja viinien valmistuksesta päivän aikana.


Päivän päätteeksi käytiin vielä Potters Brewery -olutpanimossa maistelemassa muutamaa olutmakua. Huomatkaa tossa kuvan taulussa Kippis ja Terveydeksi!! Eikä ollut siis mun kirjoittamia! Kokonaisuudessaan ihana päivä superkauniilla alueella! Siis oikeasti olisin voinut mennä tonne jo pelkästään matkan varrella sijaitsevien maisemien tai Hunter Valleyn maisemien takia.

Kivaa sunnuntaita kaikille!!

Hanna

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Weekend trip to Canberra



Viime viikonlopun vietin Raphaelan kanssa Australian pääkaupungissa, Canberrassa, joka on vajaa 400 000 asukkaan kaupunki n. 270km päässä Sydneystä lounaaseen. Monelle on tullut yllätyksenä se, ettei Aussien suurin kaupunki Sydney ole pääkaupunki, vaikka täällä sijaitseekin useat maamerkit ja asukkaitakin on yli 10 kertaa enemmän. Canberrasta tehtiin kuitenkin pääkaupunki, sillä Sydney ja Melbourne, Australian suurimmat kaupungit, eivät päässeet reilu sata vuotta sitten yhteisymmärrykseen siitä, kumpi kaupungeista nimitettäisiin pääkaupungiksi.



Canberraan pääsee Sydneystä reilussa kolmessa tunnissa helposti bussilla, ja näitä matkoja tarjoaa useampikin yhtiö. Viikonloppureissu riitti meille hyvin ja kerettiin nähdä kaikki listalla olleet nähtävyydet. Jälkeen päin tosin tajusin, että oltaisiin voitu käydä katsomassa suurlähetystöjä, kun Suomellakin on siellä hieno lasinen lähetystö, mutta kaikkea ei voi keretä ja muistaa. Canberrassa suuri osa asukkaista työskentelee valtiolle ja kaupungissa sijaitsevatkin kaikki hallintorakennukset.



Olin kuullut paljon negatiivista palautetta Canberrasta, siitä miten se on tylsä, tyhjä, pieni ja persoonaton. En allekirjoita kaikkia väitteitä, vaikka kaupunki ei noussutkaan mun uudeksi lemppariksi. Canberra onkin varmaan yksi Australian eniten mielipiteitä jakava kaupunki.



Kyllä, ensi vaikutelma kaupungista oli juurikin tyhjä. Suuria hyväkuntoisia teitä, joita pitkin ajaa muutama auto, pitkät välimatkat ja ei muita kävelijöitä. Eniten meitä hämmästytti se, että kun kävelimme asuinalueiden läpi, ei missään näkynyt pihalla leikkiviä lapsia tai ikkunoiden takana häärääviä ihmisiä. Pieneksi puolustukseksi voi sanoa todella kauniin ja kuuman viikonlopun koululomien aikana, mutta silti. Käydessämme syömässä tai ostoskeskuksessa, tyhjyyden unohti kuitenkin nopeasti, sillä kahvilassakin saimme odotella pöytää. Kyllä siellä siis on ihmisiä, ei vain siellä tyhjien teiden varrella.

Suurin ongelma Canberrassa mun mielestä olikin se, että etäisyydet ovat niin pitkät ja matkojen varrella ei ole mitään kiinnostavaa. Canberrassa on kivoja ja mielenkiintoisia paikkoja, mutta kaikkialta on pitkä matka kaikkialle. Jos kaupunkia tiivistäisi ja ottaisi valtavat valtatiet ja puistot välistä pois, kaupungista tulisi kompakti ja turistiystävällinen.



Valitus kuitenkin sikseen ja keskitytään niihin kivoihinkin asioihin. Meidän YHA-hostelli oli supersiisti, ja siellä oli viihtyisä roof top terrace, kokkailtiin hostellilla edullisesti, mutta käytiin myös milkshakeilla (niiiiin hyvät ja samalla varsinainen kaloripommi, Patissiez oli ihan superhyvä kahvila, ja pahimmillaan pöytää saa kuulemma odottaa jopa neljä tuntia, joten meidän 10min odottelu oli oikein inhimillinen) ja lounaalla (persikkaa burgerissa, mutta ihan huippuhyvää tämäkin!!!!) ja nämä paikat olivat aivan ihania, National Museumissa oli tosi mielenkiintonen näyttely alkuperäisasukkaista, War Memorial oli vaikuttava, kaupungin jakava järvi kaunis ja seura huippua! Käytiin myös National Libraryssa, National Galleyssa ja National Portrait Galleryssa, jotka olivat ihan hyviä, tosin potrettigalleria olisi ollut mielenkiintoisempi, jos olisi tuntenut australialaisia paremmin. Ikuisena kahviloiden ja ulkonasyömisen rakastajana silmiin osui tuolla useampikin hyvä kahvila ja ravintola, joihin olisin mielelläni mennyt jos meillä olisi ollut isompi lompakko ja enemmän aikaa.



Kyllä mä todella olen iloinen, että lähdin käymään Canberrassa. Ihan jo pelkästään siksi, että olen nähnyt taas uutta puolta Australiasta suurten turistikohteiden ja rantaelämän lisäksi. Kuten Raphaelan kanssa todettiin, reissun voi tiivistää näin: "I don't need to go there again but it was still so good to see it!"



Aika menee aivan valtavaa vauhtia, ja tuntuu, etten varsinkaan nyt koululomien aikana ehdi koneelle kirjoittelemaan kuulumisia. Täällä menee kuitenkin hyvin, mitä nyt pientä stressin poikasta tulevasta. Ihan uskomatonta, että mun au pair -aika alkaa olla loppusuoralla, saan kaksi ihanaa vierasta tänne kohta ja sitten onkin jo aika uusille seikkailuille.

Tällä viikolla mulla on ohjelmassa töiden lisäksi, tulevan suunnittelua ja Hunter Valleyssa viinitilakierros. Muuten aion (yritän) nauttia 30-40 asteen helteistä, treffailla muutamaa kaveria ja nukkua univelkoja. Nyt painun kiireellä nukkumaan, kuullaan taas!

Hanna